Heipsan taas pitkästä aikaa ihanat blogini lukijat!
Syksy on lähtenyt pikkuhiljaa parempaan suuntaan. Muistatte varmaan (muistaakseni) edellisessä postauksessani kerrottaneen, että nyt on vaikeita aikoja menossa. Pikkuhiljaa risukasaan alkaa kuitenkin nyt siirota auringon säteitä.
Ehkä isoin syy tähän mun alakuloisuuteen, jonka läheiset varmaan on huomannut eniten, ja josta kerroin siinä yhdessä postauksessa, on että mun rakas äitini sairastui rintasyöpään nyt kesällä 2016.
Tieto tuli mulle ihan puskista, äiti kun oli koko ajan niin iloinen ja jopa pirteämpi kuin koskaan aikaisemmin uuden alkaalisen ruokavalionsa ansiosta.
Aluksi en millään halunnut hyväksyä tätä kamalaa tosiasiaa. Miten mun äiti voi muka sairastua?
No, tämä oli kuitenkin hyväksyttävä ja "jatkettava elämää".
Äiti lähti hoitoihin Saksaan reilu viikko sitten sunnuntaina. Enää vajaa kaksi viikkoa, niin tapaamme jälleen.
Muut syyt mun alakuloisuuteen ja apaattisuuteen on mun henkilökohtaisia juttuja, joita mun pitää vielä luultavasti tovi pohdiskella ja käsitellä.
Jokatapauksessa, edes vähän valoa tunnelin päässä on havaittavissa;
Äiti oli eilen käynyt Wienissä pet-kuvauksessa, joka on siis tarkin mahdollinen kuvaustapa, joka löytyy. Tänään hän oli ollut kuulemassa vastauksia, ja syövästä ei löytynyt enää jälkeäkään. Kyllä oli onnenkyynel silmäkulmassa kun tämän sain kuulla.
Näin hyvän uutisen lisäksi mulla on ilo kertoa, että musta tuli edellispäivänä, sunnuntaina 18.09.2016, maailman suloisimman tyttölapsen onnellinen kummitäti. Helmi Ilona Alexandra on siis nyt tämän uskomattoman söpön rakkauspakkauksen nimi.
Voi miten mä olen nyt onnellinen! Toivottavasti loppusyksylle olisi tiedossa lisää näitä onnellisia ja iloisia juttuja.
Just nyt mulla ei oo muuta kerrottavaa teille, oikein ihanaa ja lämmintä viikkoa teille! <3
,"Äiti,Oi äiti, maailman kaunein sana,
VastaaPoistase sointuu kuin ihana sävel, lapsen lausumana". Tuijan terveiset Saksanmaalta ovat todella helpottavia ja ilo on suuri.Kiitos Luojan ja käytössä olevien keinojen.Ruokavalio on tärkeä osa elämäämme. Sattumoisin keskustelin naapuritalomme tuttuni kanssa hänen ruokavaliotaan.On jo mun ikäinen nainen ja taistellut monta vuotta syöpää vastaan ja noudattaa samanlaista ruokavaliota kuin Tuija pääpiirteittäin ja sanoi, että sellainen on eduksi myös terveille ihmisille. - Kohtapuoliin säät viilenevätkun syksy hyisin aikein alkaa kietoa rantoja hopeisiin huuruihinsa.Sitten vain lämpimästi vaatteita ja jo nyt voi nauttia luonnon mahtavasta syysvärityksestä.Hyvien ja huonojen asioiden ratkaisun lopputulos riippuu tavasta, jolla siihen suhtaudumme ja mitä teemme niiden eteen. Mukavaa loppuviikkoa ja iloista odotusta rakkaan Tuijan kotiintuloon.