Blogin avaus!

Heips kaikille!

Elikkäs päätin aloittaa blogin kirjoittamisen ihan vaan ajankuluksi, jos jotakuta sattuisi kiinnostamaan.

Olen lähes normaali suomalainen nuori, ja vietän tämän vuoden kesälomani Sveitsissä, Wolleraussa. Arvata siis saattaa, että kaikki kesälomalla tehdyt postaukset kertoo mun päivistä täällä Sveitsissä.

Saavuin Wollerauhun 10. päivä kesäkuuta, eli nyt tasan viikko sitten.
Voi vitsit miten jännittävää oli saapua yksin täysin uuteen, vieraaseen maahan, josta en tunne juuri ketään.

Perjantaina 10.6. heräsin Suomessa n. Klo 9.00.
Matkalaukku oli pakattu jo päiviä aikaisemmin, mutta oli hyvä tarkistaa, että kaikki oleellinen olisi mukana.
Kävin hyvin nopeasti suihkussa, ja sitten söin aika köyhän aamupalan (Mulla hyvin harvoin aamulla on nälkä).
Aamupalan ja tavaroiden tarkistamisen jälkeen lähdimme heti matkaan.
Pysähdyimme kuitenkin pikaisesti vielä isäni työpaikalla, ja hyvästelin hänet nopeasti.

Seuraava pysähdys oli keskustan kirjastolla, josta minun oli pakko hakea eräs kirja; Central Parkin oravat ovat surullisia maanantaisin (ihan huippu, kannattaa lukea!)
Jatkoimme kirjan lainaamisen jälkeen matkaa Raisioon, josta otimme mummini kyytiin. Kello oli Raisiosta Helsinkiin lähtiessämme n. 10.45. Raisiosta ajaa Helsinkiin n. 2 tuntia ja lentoni lähtisi klo. 16.30. Portilla pitäisi olla kolme varttia ennen lähtöä.

Matka sujui verkkaisesti, ja pysähdyimme Lohjan ABC:lle syömään.
Tämän jälkeen emme enää pysähtyneet, kuin seuraavaksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
Purimme poikaystäväni kanssa auton matkatavaroistani, ja äiti lähti viemään autoa parkkiin.

Kävelimme mummini ja poikaystäväni kanssa lentoaseman sisälle, sillä ulkona tuuli, ja oli vähän kylmä.
Ihmisiä oli valtavasti ja minulle alkoi pikkuhiljaa viimein valjeta, että aikoisin oikeasti lentää pois Suomesta. Kaikki rakkaani jäisivät tänne.
Tämä olisi ensimmäinen ulkomaan matkani, ja ensimmäinen kertani lentokoneessa. Voin kertoa, että tunteet mylläsivät sisälläni hullun lailla.

Kävimme sitten siinä kaiken hämmennyksen keskellä buukkaamassa minut lennolle ja heitin hyvästit mummilta lainaamalle siniselle matkalaukulleni, joka lähti liukuhihnaa pitkin kohti tuntematonta.

Kun olimme aikamme pörräilleet kentällä, äitini ystävä Mira tuli myös hyvästelemään minut.
Juttelimme hetken, ja sitten minun oli aika lähteä.
Hyvästelin rakkaat lähimmäiseni ja kyynel silmäkulmassa lähdin kävelemään kohti turvatarkastusta, josta ei olisi paluuta.

Turvatarkastus jännitti minua hirveästi (niinkuin tietenkin kaikki muukin) mutta koitin vetää koko kierroksen pokerinaamalla läpi. Porteista sisään mentyäni kävelin muiden ihmisten perässä hakemaan takilleni, vyölleni ja käsilaukulleni niille kuuluvia valkoisia muoviastioita, jotka menisivät läpivalaistukseen.

Turvatarkastuksen jälkeen äitini soitti minulle viimeisen puhelun, ja sitten se oli menoa.
Olin aivan yksin suurella lentokentällä, teillä tiettymättömillä.
Lentoni lähti portilta 22, ja löysinkin sinne melkein heti.
Sitten istuin odottamaan ja kuuntelemaan musiikkia, kunnes konetta alettiin lastaamaan matkustajilla.

Kävelin putkea pitkin lentokoneeseen ja yritin löytää istumapaikkani.
Menin istumaan paikalle 16C ja odottelin siinä rauhassa katsellen sisään kulkevia kanssamatkustajiani.
Sitten kohdalleni pysähtyi mies, joka kertoi saksan kielellä, että tämän pitäisi olla hänen paikkansa. Aikamme soperrettuamme älysin katsoa lentolippuani, a huomasin, että olin sittenkin väärällä paikalla. Pahoittelin ja siirryin vihdoin omalle paikalleni, 18C.

Kone oli pikkuhiljaa täynnä, ja kuulutuksien jälkeen lähdimme liikkeelle n. 16.45 (lento oli siis hiukan myöhässä).

Kone tärisi, ja matka kiitoradalle tuntui vähintäänkin ikuisuudelta.
Viimeinkin kone pysähtyi viivalle, ja lähti kiihdytykseen, jonka seurauksena nousimme viimeinkin ilmaan.
Helsinki näkyi allamme ja kaunis sininen meri ja suomalainen kesä jäi taakse.
Matka oli uusi alku minulle.

Klo. 18.20 kone laskeutui määränpäähämme Zürichiin.
Istuimme vielä hetken paikoillamme (hätähousut nousivat jo seisomaan käytävälle) kun kone oli pysähtynyt, jonka jälkeen kävelimme putkea pitkin lentokentälle.

Jouduin kävelemään aika pitkän matkan, kunnes saavuin liukuhihnoille, joissa matkalaukut jo etsivät omistajiaan.
Tovin odottamisen jälkeen sain viimeinkin Oman matkalaukkuni hihnalta, ja lähdin kohti tuloaulaa, jossa Minna jo odottikin minua (asun siis täällä Sveitsissä ollessani Minnan luona).
Lähdimme yhdessä kävelemään Minnan autolle ja sitten lähdimme ajamaan Zürichista kohti Wollerauta, jonne on n. 30km.

Matkalla sain ensinäkemykseni sveitsiläisestä maisemasta, joka on hyvin kumpuilevaa ja vihreätä. Zürichista Wollerauhun oikealla puolella on koko matkalta valtava, kaunis ja sininen Zürichjärvi, jonka pinta-ala on jopa 88,66km2.

Saavuimme viimein pieneen Wollerauhun ja kotipihalle saavuttuamme purimme auton matkatavaroistani, ja menimme sisään.
Minna esitteli talon läpi kun olin vienyt matkalaukkuni uuteen huoneeseeni.
Taon esittelyn jälkeen söimme herkullista ruokaa, jonka Mikko oli tehnyt. Samalla tutustuimme toisiimme.

Ruuan jälkeen kello oli varmaan 21.00 paikallista aikaa, (Sveitsissä kello on aina tunnin vähemmän, kuin Suomessa. Aikaero ei siis ole suuri.) kun menin huoneeseeni purkamaan matkalaukkuani.

Kävin varmaan n. klo 23.30 (taas paikallista aikaa) nukkumaan sometettuani hetken. Huomenna olisi uusi jännittävä päivä uudessa maassa.


Okeei eli tässä olis nyt mun eka postaus, valitettavasti en saa tähän liitettyä kuvia, sillä teen tätä tietokoneella eikä ainakaan just nyt ole mitään muistitikkua tai johtoa jolla saisin koneelle puhelimelta kuvia.
Vähän aikaa menee että saan blogin ulkoasunkin itselleni mieleiseksi, joten juu sillälailla.

Pitäkäähän huoli itsestänne ja kavereistanne (varsinkin kun juhannus on kohta tulossa)!


Tuuli Iivanainen kiittää ja kuittaa tältä osin! :)