Mun mieli vaihtuu lähes joka kerta kun mä alan miettimään mistä haluaisin tulevaisuudessa itselleni jatko-opiskelupaikan ja ammatin.
Kaiken järjen mukaan mulle järkevintä olis mennä lukioon, ja varsinkin Puolalanmäen musiikkilukio olis mun mieleen.
Mutta kuitenkin, tulee se pelko etten pysy muiden mukana tai etten pärjää lukiossa. Kaiken lisäksi multa vaatii hirveitä ponnisteluja, että ylipäätään edes vilkaisen kirjan kantta kokeen lähestyessä. Parhaita tuloksia oon saanut vaan sillä että joku piiskaa mua lukemaan ja kyselee multa kaikki mahdolliset kysymykset. Tähän mennessä piiskaajan duunin on parhaiten hoitanut mun poikaystävän Patrickin lisäksi yksi mun parhaista kavereista, Linda. Kiitos siis teille kahdelle.
Toinen vaihtoehto on siis ammattikoulu. Se taas ahdistaa sen takia, että jos kouluttautuukin jollekkin alalle, mitä ei oikeasti halua tehdä, tai että se ei tulevaisuudessa työllistä. Siinä mielessä lukio olisi otollisin paikka, saa vielä kolme vuotta miettimisaikaa mitä haluaa tehdä, ja lisäksi saa ohella uutta tietoa ja yleissivistystä.
Mun unelma-ammatti on ihan aikojen alusta saakka ollut kirjailija, mutta sillä ei luultavasti pysty elättämään itseään, ellei keksi uutta Harry Potteria. Kirjailija voisi siis olla vaan ns. sivutyö ja samaan aikaan tekisin jotain muuta työtä.
Mitä muuta työtä? No siihen en osaa juuri nyt vastata. Tällä hetkellä mikään ei vaan tunnu iskevän.
Tällä kertaa tällänen postaus, pidittekö aiheesta? Jos jollain on jotakin opiskeluvinkkeja ja/tai elämänohjeita, niin laittakaa kommentteja.
Mulla ei muuta just nyt, mukavaa sunnuntaita kaikille!
 |
| Roosa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti